Tonttu touhuilee

 Viime jouluna sain ihastuttavan lahjan, joka upposi minuun. Olin muistamisesta mielissäni. Silloin päätin, että tätä ilostuttajaa jaan itsekin eteenpäin. Katsoin netistä ohjeita ja huomasin, että tätähän on  toteutettu jo iät ja ajat. Ei vaan ole osunut minun kohdalleni eikä minun silmiini. Mutta eipä sillä väliä. Koko päivän olen väkertänyt näiden kimpussa jo melkein tuskastumiseen asti. Aika ennen joulua on kortilla, kun kaikkea pitäisi ehtiä tehdä....
 Tämä on minun versioni tai kopioni nettien ohjeista. Ostin litran lasipurkkeja Ikeasta. Pesin purkit hyvissä ajoin puhtaaksi ja laitoin pohjalle 3.5 dl vehnäjauhoja, joihin olin sekoittanut 1.5 tl leivinjauhetta, hyppysellisen suolaa ja 1 tl vaniliinisokeria. Sen jälkeen laitoin 2.5 dl kaurahiutaleita. Sitten rouhittuja karamelleja (tässä on kuorrutettuja minttusuklaa nameja), 1.5 dl fariinisokeria ja 1.5 dl tavallista hienosokeria. Päällimmäiseksi laitoin desin rouhittua tummaa suklaata ja nameja.
Kirjoitin Pikkuleipien valmistusohjeen:
1. Kaada purkin aineet kulhoon.
2.Sulata 100g margariinia ja anna jäähtyä.
3. Sekoita 2 munaa ja rasva aineiden joukkoon.
4. Ota taikinasta nokareita ja painele tiiviiksi keoiksi.
5. Laita keot pellille ja paista 200 asteessa 10-13 minuuttia.
Kirjoitin lapun toiselle puolelle myös, mitä purkki sisältää. Ja paistoin itselleni koe-erän herkullisia pikkuleipiä!


Huopatossutehtaassa!

Nyt olen todenteolla innostunut huopatossuista. Olen vähän innostuvaa sorttia ;) Tein aiemmin jo yhden postauksen aiheesta, mutta lankatiedot jäivät vajavaisiksi. Lisäksi tossut ovat saaneet hieman koristusta. Halusin opetella virkkaamaan ruusuja ja opettelin sen tämän blogin ohjeitten mukaan. http://www.lankahelvetti.net/2014/10/virkatun-ruusun-ohje.html
Olen neulonut Novitan Joki-langasta, kaksinkertaisena. Saksasta toin Feltro-lankaa. Ylemmässä kuvassa oleva lanka on jostain Joutsan markkinoilta. Myös siskoni on tuonut minulle samaista, merkitöntä lankaa käsityömessuilta. Se lanka on erittäin haastavaa neulottavaa, koska se katkeaa helposti, mutta huopuu kyllä hyvin. Feltroa voi tilata netistä. Feltroa ja Jokea  menee kolme kerää naisten tossuihin ja neljä miesten tossuihin. Novitan Joki-lanka on Halpa-Hallissa euron halvempaa kerältä kuin esimerkiksi Prismassa tai Citymarketissa.
Nämä miesten tossut on tehty Joki-langasta.
Tästä taulukosta voi katsoa vähän osviittaa tossujen tekoon. Laitan tulkintaohjeen:
1. rivi kertoo montako lankakerää tarvitaan
2. rivi kertoo kengän/tossun koon
3. rivi luo silmukoita ko. määrä
4. rivi neulo sileää neuletta ko. määrä
5. rivi jaa silmukat neljälle puikolle(neulo ensimmäinen ja viimeinen silmukka yhteen)
   neulo ympyrää taulukon mukainen määrä
Aloita kaventaminen joka puikon alussa loppuun asti.
6. rivi tossun pituus sentteinä ennen huovutusta
Huovutus:
1. ompele kantapää yhteen ja päättele langat
2. pese 40 asteessa (linkous 600 kierrosta)
3. Muotoile pesun jälkeen omassa jalassa ja laita sanomalehtipaperia kuivumisen ajaksi.
Jos tossut jäävät liian suuriksi, ne voi pestä uudelleen.

Toiveiden toteutusta

Pikku-siskoni on ihmeellinen nainen! Hän on järjestelmällinen ja luova perheenäiti. Hyvä organisoija ja yrittäjä. Hän järjestää ihania juhlia, upeine tarjoiluineen. Hänessä on niin paljon hyviä ominaisuuksia, että minulla menisi koko ilta niitä tähän kirjoitellessa. Kurkatkaa hänen uusimpaan aluevaltaukseen, Kukka&Kaali-blogiin. Sieltä selviää hänen intohimonsa...
https://kukkaetkaali.blogspot.fi/2016/09/tervetuloa-mukaan.html
 Minulta on toivottu kuvia, joita minusta otettiin viimeisimmällä Saksan reissulla. Iso-siskoni (ihania siskoja riittää!) järjesti minulle yllätyksen Frankfurtissa ja vei minut meikkaukseen ja studiokuvaukseen. Rohkenen laittaa pari kuvaa...



Pieni irtiotto

Kerroin huhtikuussa, että kävin siskoni luona Saksassa. Silloin minuun istutettiin kuntoilun ja terveellisen ravinnon siemen, joka lähti minussa hyvin itämään. Päätimme jo silloin, että syksyllä tulen uudelleen tsekkaamme tulokset. Löimme (ehkä leikillisesti) pienen vedon. Kumpikin asetti oman tavoitteensa ja panoksensa. Siskoni yllytti tulemaan syyskuussa, jolloin Bensheimissä järjestetään suuri juoksutapahtuma. Lupauduin toki ja minut ilmoitettiin kisaan juoksemaan kymppiä. Siis minut, joka ei ole ehtinyt koskaan kuntoilemaan ja jolla ei ole koskaan ollut aikaa moiseen.
Halusin ottaa mukaani kehitysvammaisen pikkuveljeni, joka nauttii matkustelusta ja sisarusten kanssa yhdessäolosta. Lento meni mukavasti väritellessä ja virkatessa. Minua odotti siskon luona taas romanttisesti somistettu "neidonkammari" laventeleineen. On jo ylellistä nukkua kauniissa lakanoissa, sata vuotta vanhan talon tunnelmassa, keskellä pientä kaupunkia. Kirkonkellot kilkkaa joka aamu klo 7. Ylös laiskurit!
Tulopäivänä eli perjantai aamuna, kävimme vähän ostoksilla. Tietysti Laku-koira mukana tavarataloissa ja vaatekaupoissa. Minulle oli varattu hieronta-aika ja veljelleni jalkahoito. Siskoni pyysi kiiruhtaa hieronnasta nopeasti kauneushoitolaan, sillä hän oli yllätykseksi varannut minulle käsihoidon. Juoksin tukkaputkella hoitolaan, niin veljeni istui käsihoidossa. Hän oli halunnut myös kynsinauhat kuntoon. Onneksi hoitajalla oli meille aikaa!
Melkein itkettää tämä hemmottelun määrä! Siskoni oli varannut ajan Frankfurtiin lauantai aamuksi, meikkaukseen ja studiokuvaukseen. Pikkuveljeni jäi siskon miehen kanssa ulkoiluttamaan Lakua ja valokuvaamaan luontoa. Hän on innokas valokuvaaja ja kuvaa paljon lintuja ja muita eläimiä. Hänellä oli mukana pitkäputkinen järjestelmäkamera, tabletti ja kaksi pientä taskukameraa.
Ihmettelimme siskoni kanssa, että Suomessa ei ole vastaavaa toimintaa. Meikkaus ja studiovalokuvaus tapahtuu kemikalioliikkeessä tai -osastolla. Taitava meikkaaja laittoi kasvoni keskellä myymälää ja nuori valokuvaajatyttö kuvasi ohikulkevien ihmisten katsellessa. Parivaljakko kiertää kaupungista toiseen ja rantautuu kamppeineen ostoskeskuksiin. Hyvä idea, vink vink nuoret valokuvaajat! Asiakaskunta on ikäisiäni (keski-ikäisiä rouvia), jotka haluavat laittautua kuvaukseen eikä hinta päätä huimannut.
Lauantai-iltana oli perhosia vatsassa, kun alkoi henkinen valmentautuminen juoksua varten. Meidän piti siskon kanssa juosta yhdessä, mutta hän joutui jäämään kannustusjoukkoihin. Kipu ei taittunut särkylääkkeillä eikä lämmittelyillä. Oli mahtava kokemus juosta yhdessä yli 500 ihmisen kanssa, joita yhdistää halu liikkua. Nyt minäkin tunsin kuuluvani siihen joukkoon. Olin ehtinyt treenaamaan vain puoli vuotta, mutta tunsin kuinka juoksu kulki. Jalat veivät ja hengitys oli tasaista ja rauhallista. Olin 373.
Juoksun jälkeen tuli pikkuveljen yllätys-osio. Veimme hänet kiipeilypuistoon. Samaisessa puistossa olemme käyneet koko perheellä vuosia sitten ja tykkäsimme kovasti. Tosin kovin korkealle ei tavalliset talliaiset uskalla kiivetä, 3-4 metriä riittää vallan mainiosti. Päätä huimaa irrottautua hurjaan Tarzan-laskuun, pelkän köyden varassa. Vietimme puistossa monta tuntia, rauhassa kiipeillen ja piknikistä nauttien. Kiitos siskolleni ja hänen perheelleen! Kiitos veljelleni! Matka oli erittäin onnistunut huolimatta lennon viivästymisestä kotimaassa. Sanoin veljelleni, että "ei ollut oikein kiva loppu meidän matkalle", kun jouduimme odottelemaan seuraavaa lentoa Seutulassa kahdeksan tuntia puoleen yöhön. Siihen veljeni, että "Eikös tämä ole kivaa?" Niin. Todellakin!












Rapurapurallaa...

Jotta syksy saadaan taas kunnolla pyörähtämään käyntiin, meidän Kerttu-kerho järjesti  perinteiset rapujuhlat. Nyyttärisysteemillä saatiin herkut pöytään ja talon täytti iloinen puheensorina ja hersyvä naurunremakka. Saunoimme, uimme ja nautimme yhdessäolosta.
Meidän tapaamisissa nauretaan paljon, mutta puhutaan myös tavallisista arjen asioista. Välillä vakavoidutaan ja paneudutaan koko naisenergialla toistemme pulmiin. Olemme eri ikäisiä, vähän eri elämänvaihetta eläviä naisia, joita yhdistää neulominen ja käsitöiden tekeminen. On mukavaa, kun voi kuulua ryhmään, jossa voi olla oma itsensä ja purkaa omia ilojaan ja surujaan. Viime vuonna itkin koirastamme luopumista, joka oli tapahtunut päivää ennen rapujuhlia. Tänään siitä on tasan vuosi! Vieläkin on kova ikävä, mutta sydän ei ole enää niin riekaleina.
Ennen siirtymistä jälkiruokaan, jonka tein mascarponejuustosta, rahkasta ja lakasta, saimme huippuyllärin. Siskoni oli järjestänyt paikalle ohjaajan, joka veti meille lavisjumpan. Ohjaaja sanoi, että yleensä hän korkeintaan laulaa mukana, nyt koko ryhmä lauloi ja lattia tömisi.


 

Ihme on tapahtunut!

Hei kaikki ihanat lukijani! Olette varmaan luulleet, että olen lopettanut kokonaan, mutta minulla on ollut "luova tauko".  En ota stressiä tästäkään asiasta. Kuvaan ja kirjoittelen silloin, kun aiheet tulevat itsestään sisältäni ja koen ne läheisiksi. Nyt minulla on tärkeää kerrottavaa.
Jotka minut tuntevat, tietävät miten laiska olen ollut kuntoilemaan. Olen kyllä nuorempana yrittänyt välillä juosta, mutta innostus on lopahtanut ennen kuin on alkanutkaan. Viime pääsiäisenä minun päässäni tapahtui jotakin kummaa. Olen itse ihmetellyt sitä ja yrittänyt miettiä, mikä muutti asenteeni liikkumiseen. Olen ennen ollut mestari selittelemään omia esteitäni ja uskonut itse eniten mielilausahdukseeni "Teen niin raskasta ruumiillista työtä ja pitkää päivää, että minulta ei voi kukaan enää vaatia liikuntaa. Tarvitsen vain lepoa".
Aloitin kevyesti yhdistellen juoksua ja kävelyä. Tein kolmen- neljän kilometrin lenkkejä pari kertaa viikossa. Tuntui raskaalta, mutta paikat kesti hyvin kipeytymättä. Lisäsin pikkuhiljaa matkaa neljään, viiteen kilometriin ja menin edelleen fiiliksen mukaan. En pakottanut itseäni lenkille, vaan menin silloin, kun itse halusin. Nyt melkein puolen vuoden aikana, juoksen seitsemän, kahdeksan kilometriä ja nautin lenkeistäni. Minulle uusi, tuntematon tunne, että haluan mennä lenkille ja nautin siitä!
Samaan aikaan olen myös tehnyt remontin ruokavaliooni. Lempeästi, omasta halusta ja itseäni kuunnellen. Olen lisännyt kasvisten syöntiä huimasti, ruennut tekemään smootieita ja tuorepuuroja. Tässä minun normaalit eväät työpäivääni. Ruisleivän päälle on pakko saada itsetehtyä hummusta ja paljon avokadoa. Olen vähentänyt makean ja rasvan syöntiä. En ole kuitenkaan kieltänyt itseltäni kokonaan mitään. Joskus voin suklaapatukan syödä tai muutaman sipsin laittaa suuhuni, mutta enää ei tarvitse syödä isoa suklaalevyä viikonlopun aikana. Olen päässyt irti "viikonloppukarkit- ajattelusta. Muutenkin yritän aina miettiä, onko minulla oikeasti nälkä. Lempijäätelöäni syön välillä, enkä tunne huonoa omaatuntoa siitä.
Olen ollut kipeänä toista viikkoa ja eilen aloitin kuntoilun taas parin viikon tauon jälkeen. Otin kameran mukaan kaveriksi, että maltan ottaa rauhallisesti ja tunnustella oloani. Kuvasin maisemia lenkkipolun varrelta. Nautin suunnattomasti luonnon kauneudesta, vaihtelevista maastoista ja erilaisista ilmoista. Aurinko saa mielen iloiseksi ja pieni sade pirteäksi. Juostessa pää tuulettuu mukavasti pienistä huolista ja murheista ja iloiset asiat antavat potkua juoksulenkkiin.
Minusta tuntuu, että olen löytänyt uuden elämän. Entisestä kodinpuunaajasta ja herkkujen leipurista on kehkeytynyt itseään ja terveyttään ajatteleva liikkuja. Aluksi oli vaikeaa jättää huushollinpito vähemmälle ja ruokahuolto retuperälle. Minulla oli kunnia asia valmistaa ruoka aina valmiiksi, kun mies tuli kuntoilemasta. Nyt mietin valmiiksi jotakin helppoa, pyydän apuja tai laitan ruokaa lenkkieni jälkeen. Olen antanut myös itselleni luvan kuntoilla.

Suomen romanttisin makuuhuone

Käy äänestämässä Suomen romanttisinta makuuhuonetta http://www.radionova.fi/kilpailut/suomen-romanttisin-makuuhuone-295
Minä osallistuin kilpailuun tällä makuuhuoneella ja kuvalla. Olen iloinen jokaisesta saadusta äänestä. Kiitos!

Blogiystäväni arpajaiset

http://tauvonpaikka.blogspot.fi/2016/07/blogiarvonta-2-vuotissynttareiden.html

Osallistu linkin kautta Kaisun kivaan arvontaan ja kannattaa vilkaista mukavaa blogia!

Veden äärellä


 


Tänä kesänä meille tarjoutui mahdollisuus erilaiseen juhannuksen viettoon. Siskon perheen upea, huvilamainen talo oli vapaana vuokralaisista. Saimme mennä sinne nauttimaan meille niin harvinaista herkkua. Suuret kiitokset heille!
Suunnittelin omassa päässäni pitkää viikonloppua kaikkien omien rakkaitten seurassa. Ajattelin, että tytöt ottaisivat poikaystävänsä mukaan, yöpyisimme koko porukalla, grillailisimme, saunoisimme, uisimme, pelailisimme, veneilisimme, rentoutuisimme yhdessä ja yksin. Kaikki saisivat tehdä mitä haluaisivat, olla rauhassa tai seurassa. Luulin, että haaveeni on kaukana toteutumisesta. Luulin, että "täydellistä kesää" vietetään vain televisiossa. Pelkäsin, että toivon liikaa...
Omista epäluuloista huolimatta, päätin yrittää. Kaikki halusivat tulla mukaan. Olin siitä iloisesti yllättynyt! Raahasin äidiltä patjoja ja mattoja. Pakkasin auton täyteen kaikenlaista tarpeellista. Sähkögrillikin mahtui mukaan...
Toiveet voivat toteutua. Toki pitää nähdä myös paljon vaivaa niiden toteuttamiseksi. Mutta kahvihetki laiturilla seitsemän aikaan aamulla palkitsee.
Kaverukset olivat myös kovasti juonessa mukana.
Tiedättekö mistä tietää, että perheen yhteinen viikonloppu onnistui täydellisesti? Meidän nuorin tytär kysyi, voisimmeko viettää vielä "toisen juhannuksen".  Voi niin mielellään.







 
 

Vegaaninen juhlatarjoilu

Kaksi tytärtämme valmistui ammattiin ja halusimme järjestää heille valmistujaisjuhlat. Koska toinen tyttäristä on vegaani, toivomus oli, että kaikki tarjottavat ovat ilman eläinkunnantuotteita. Onneksi nykyään on paljon korvaavia tuotteita sekä netti että lehdet pursuavat vegaanisia ohjeita. Aloitin leipomisurakan tekemällä lähes sata karjalanpiirakkaa ja suklaapikkuleipiä. Laitan ohjeet postauksen loppuun.
Porkkanakakku oli mukava lisä tarjoilupöytään.
Mansikoilla ja melooneilla sai keveyttä tarjoiluun.
Ajattelin yllättää sankarit ja tilasin Ullanunelmista kuvan kakkuun. Tämä parivaljakko on keksinyt lapsena vaikka mitä ja ollut varmasti parhaat kaverukset ikinä!
Kakkupohjan palasista kokosin mustikkatäytekakun, koska toinen tytöistä rakastaa mustikkaa.
Tarjolla oli myös kahdenlaista kasvisvoileipäkakkua.

Suklaapikkuleivät:125g vegaanista margariinia, 1 dl tomusokeria, 1 tl vanilijasokeria, 2 dl vehnäjauhoa, 1/2 dl mantelijauhetta.
Täyte: 100g mansikkamarmeladia ja päälle 150g tummaa suklaata
Vaahdota permeä margariini ja tomusokeri. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Nosta massa tuorekelmun päälle ja muotoile pyöreäksi tangoksi. Kääri kelmuun ja nosta 10 min ajaksi pakastimeen. Leikkaa tanko 32 pikkuleipäpalaan ja paista uunin keskitasolla 200 asteessa 8-10 min. Sivele jokatoisen päälle marmeladia ja paina toinen pala päälle, Sulata suklaa ja kasta pikkuleivät suklaassa. (ohje on Ulla Svenskin kirjasta Juhlaleivonnaiset)

Porkkanakakku: 4.5 dl hienoksi raastettua porkkanaa, 3.5 dl fariinisokeria, 2 dl öljyä, 1.5 dl soijamaitoa tai vettä, 5.5 dl vehnäjauhoja, 0.5 dl perunajauhoja, 1.5 tl leivinjauhetta, 1.5 tl soodaa, 1/2 tl suolaa, 1 tl kanelia, 1tl neilikkaa.
Täyte: 100g margariinia, 225g maustamatonta soijatuorejuustoa, 2dl tomusokeria, 2tl vanilijasokeria, mantelirouhetta.
Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Laita pellille leivinpaperi. Mittaa kulhoon fariinisokeri, öljy ja soijamaito. Sekoita. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja lisää ne porkkanaraasteen kanssa. Paista kakkua 30-40 min. Kokeile tikulla. Anna jäähtyä. Sekoita kuorrute ja levitä päälle. Pinnalle mantelirouheet. (ohje: Helppoa&herkullista kasvisruokaa- vihkosesta) Tein kaksinkertaisen annoksen. Tuli kyllä tosi runsas pellillinen!

Täytekakkujen ohjeet olen ottanut Kamomillan konditoria- blogista. Kakkupohjassa on omenasosetta ja vissyä. Pohjat on paistettu pellillä. Siellä on ohje myös jämäkkään soijavaahtoon. Keitin soijavalmistetta ja agar agar jauhetta edellisenä iltana. Vaahdosta tuli kiinteää ja valumatonta. Kesti hyvin kakun pinnalla.
Toisen voileipäkakun ohje on vegaanileivonta osiossani, äitienpäivä otsikon alla. Toiseen voileipäkakkuun laitoin väliin maustettuja Toffutti tuorejuustoja soijajugurtilla notkistettuna. Laitoin vaaleaa paahtoleipää sekä tummaa- että vaaleaa vuokaleipää. Kostutin kasvisliemellä.

Karjalanpiirakat tein ruisjauhoista (vähän hiivaleipäjauhoja). Keitin veteen puuron ja lisäsin soijakermaa. Tytär teki "munavoin" kikherneistä ja kiinteästä tofusta. Mausteeksi mustasuolaa ja ruohosipulia. Maistui hyvin piirakan päällä.

Huopatossut

Haluatko kesäksi neulontavinkin? Tee huopatossut huovutettavasta langasta. Helppoa kuin heinänteko:))) Tossut neuloo yhdessä illassa tai kahdessa lyhyemmässä tuokiossa.
Ostin nro 8 pitkät puikot ja sukkapuikot. Loin 32 silmukkaa. Neuloin oikeeta neulosta 32 kerrosta. Vaihdoin neljälle puikolle ja suljin ympyrän neulomalla kaksi silmukkaa yhteen. Neuloin 28 kerrosta. Aloitin kaventamaan joka puikon lopussa kaksi yhteen. Lopuksi ompelin kantapään yhteen. Valmiit tossut pesin 40 asteessa, vähän pesuainetta ja vähän linkousta. Jos tossut jää liian suureksi, ne voi pestä uudelleen ja linkousta voi lisätä. Vedin tossut märkinä jalkoihini, muotoilin ja laitoin sanomalehtipaperia sisään kuivauksen ajaksi. Tossuja voi pestä myöhemmin, mutta kannattaa silloin pestä villaohjelmalla.
Minä tein tossut kokoa 39. Tossut koko 37: luo 32 silmukkaa, neulo 31 kerrosta, neulo ympyrää 25 kerrosta. Koko 38: luo 32 silmukkaa, neulo 32 kerrosta, neulo ympyrää 25 kerrosta. Koko 40: luo 34 silmukkaa, neulo 34 kerrosta, neulo ympyrää 29 kerrosta.

Salaattibaari

Nahistuneet vihannekset pusseissa ja limottuneet salaatinjämät ovat meillä nyt historiaa. Sain "saksansiskoltani" vinkkiä salaattibaariin ja innostuin tekemään oman versioni aiheesta. Meidän, kahden hengen taloudessa, levite-ja raejuustorasiat toimivat hyvin Tupperin lootassa. Toisen laatikon ja pienet rasiat siihen, ostin Halpahallista. Täytän baarin yleensä illalla valmiiksi tai aikaisin aamulla. Kaikki on kätevästi otettavissa yhden kannen avauksella. Avocado, suolakurkku, salaatti, tomaatti, paprika ja kurkku ovat vakiovihanneksia. Systeemi on toiminut meillä jo useamman viikon. Kasvikset leivän päällä ja salaatit lautasella ovat meillä nyt jokapäiväistä herkkua. Kulutus on noussut huimasti!

Sitruunakuutioita


Ruokaa laittaessa moneen juttuun käsketään laittamaan sitruunaa. Yleensä käsillä ei juuri silloin satu olemaan sitruunaa. Nyt ostin paljon sitruunoita ja ajattelin puristaa mehut ja pakastaa jääpalapusseihin. Pakasteesta on kätevä sujauttaa pala avokadojen päälle tai hummukseen. Ai niin, sitä pitääkin taas surauttaa....

Äitienpäivänä äiti tekee

Kokeilin vegaanisia juttuja juhliin äitienpäiväksi. Tämä mansikkakakku oli minun mieleen. Helppo ja simppeli leivonnainen. Menee ehkä valmistujaisten tarjoiluun. Aineet: 3,5 dl vehnäjauhoja, 2dl sokeria, 2,5 tl leivinjauhetta, 2tl vanilijasokeria sekoitetaan keskenään. Lisätään 100g juoksevaa vegaanista Keiju-margariinia ja 1 dl omenasosetta. Sekoitetaan hyvin. Lisätään 2 dl esim. Novelle hapollista vettä. Sekoita varovasti sekaan ja paista 175 asteessa n.40-50 min. Maistuu hyvin tätäkin postausta tehdessä...hih! Väliin laitoin vadelmahilloa, mansikoita, vispautuvaa kasvirasvavalmistetta ja banaania.
Voileipäkakun tein Maku-lehden ohjeella. Täytteenä on hummusta ja avokadoa. Laitan ohjeen tähän.
Avokadotäyte: 2 tomaattia, 2 avokadoa, 1/2 dl sitruunamehua, 1/2 tl suolaa, 1/4 tl chilirouhetta, 1/4 tl mustapippuria, 3rkl korianteria Tee tomaattien pintaan viilto, käytä kiehuvassa vedessä ja ota kuori pois. Halkaise tomaatit, poista kanta ja siemenet. Laita tehosekoittimeen kaikki ainekset ja surauta tasaiseksi.
Hummustäyte: 200g hummusta, 2 rkl maustamatonta kasvipohjaista jogurttia, 1 etikkapunajuuri, 1/4 punaista paprikaa. Laita aineet tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi.
Kostuta leipiä kasvisliemellä. Laita kakun päälle hummusta, salaattia, herneenversoja ja paahdettuja kirsikkatomaatteja. Voit paahtaa tomaatit 120 asteessa n. 40min. Halkaise tomaatit, ripottele vähän suolaa ja pippuria sekä valuta oliiviöljyä päälle. Täytä kakku edellisenä iltana ja koristele tarjoilupäivänä. Leikkaa reunoista ohut siivu pois, niin reunoista tulee kauniit.

Minun lomani

Hetken mielijohteesta lähdin yksin reissuun Saksaan, siskoni luo. Sattumalta hänen miehensä oli suunnitellut lähtevänsä Suomeen perheen tyttärien kanssa. Luvassa oli siis luksusloma siskosten kesken. Minua odotti valmis "hotellihuone". Vain herne puuttui patjakasan alta.
Ensimmäisenä päivänä sain nukkua pitkään, lueskella ja lepäillä. Vapaa päivä teki tällaiselle työmyyrälle hyvää, vaikka minulla olikin laiska olo. En ole tottunut oleskelemaan.
Saksassa kevät oli jo vähän pidemmällä, kuin Suomessa. Puut kukkivat ja nurmet vihersivät. Mangolian kukinta oli alkamaisillaan. Teimme pitkiä kävelylenkkejä viiniviljelmillä ja muissa upeissa maisemissa. Joka päivä tuli käveltyä alle tai yli kymmenen kilometriä. Juteltiin pitkästä aikaa kaikki kuulumiset, suunnitelmat ja haaveet. Terapeuttista!
Kävelylenkkien lisäksi  kävimme kuntosalilla tekemässä Jumping fitnessiä. Voit katsoa alla olevasta linkistä, kuinka hauskaa voi liikunta olla. Innostuin hyppimisestä täysillä, eikä se ollut edes kovin vaikeaa ensikertalaisellekaan. Jumpan jälkeen saunoimme ja istuimme suolahuoneessa. Suolasaunassa teimme suolakuorinnan. Hassua, mutta ko.kuntosalilla miehet ja naiset saunoivat ja uivat samoissa tiloissa.


Benshaim on viehättävä pieni kaupunki. Yhtenä iltana kävimme intialaisessa ravintolassa syömässä herkullista kasvisruokaa. Heidelbergissä kävimme itämaisessa ravintolassa. Minulle uusia, ihania kokemuksia. Tänään kotona laitoin täytettyjä munakoisoja uuniin...
Nyt on kuntoilunkipinä istutettu. Minulle teki hyvää pieni irtiotto ja siskon kannustus oman kunnon ja hyvinvoinnin ylläpitoon. Loppujenlopuksi oma jaksaminen on kaikista tärkeintä.