Helteisenä heinäkuun lauantaina, saimme olla todistamassa nuorta onnea ja avioliiton alkutaivalta. Mieheni veljentyttö sanoi "Tahdon". Koska hääjuhlassa annettiin lupa kuvien julkaisemiseen, halusin laittaa tännekin kuvan erityisen kauniista hääparista. Pari siunattiin Säynätsalon kirkossa ja juhlaa vietettiin Juurikkasaaressa. Paikka oli mitä kaunein järven läheisyydessä. Tunnelma oli lämminhenkinen ja rento. Oli kivaa olla vieraana ja nauttia hyvästä seurasta, ohjelmasta ja ruuasta.
Minun on yleensä vaikea löytää kaupoista juhla-asua, niin ajattelin ommella mieleisen itse. Halusin mekkoon hihat, väriä ja naisellisuutta. Onneksi aikaa oli runsaasti, sillä ilman ongelmia en tästä projektista selvinnyt. Ensimmäinen haaste oli kaavojen löytyminen. Kaavakirjat ovat täynnä upeita avonaisia, hihattomia luomuksia, jotka hivelevät solakkaa uumaa. Kipaisin kirpparille ja löysin sopivan mekon sopuhintaan, jonka leikkasin kaavoiksi. Toinen oli rimpsujen kiinnitys... Kaiken kiireen keskellä mekko valmistui kuitenkin hyvissä ajoin jo siskonpojan rippijuhliin.
Kävin kampaajallani, joka laittoi tällä kerralla suuren, kiharaisen nutturan niskaan. Otsahiukset taivutettiin pienen pohdinnan jälkeen taakse. Nuorempana minulla olikin aina pitkät otsahiukset pannalla taakse vedettyinä, mutta nyt se tuntui hiukan vieraalta. Mutta mitäpä siitä, kaikkea kannattaa aina kokeilla! Tyttäreni teki perjantaina minulle kasvohoidon ja laittoi meikin juhla- aamuna. Valmistautuminen juhlaan oli kerrankin leppoista ja helppoa.
