Syksy aloitettiin juhlien

 Minun äitini on iloinen, pirteä ja elämänmyönteinen. Vaikka hänellä on menneet muistot lähellä sydäntä, osaa hän elää myös tässä hetkessä ja suunnitella uutta touhua joka päivä. Elämä ei ole kohdellut vanhempiani aina silkkihansikkain, mutta kaikesta he ovat yhdessä selvinneet toisiaan tukien. Tälläkin hetkellä, äidin ollessa isäni omaishoitajana, äiti hellästi jaksaa isää hoitaa, vaikka tilanne vaatii paljon henkistä jaksamista. Sisaruksieni kanssa yritetään äitiä auttaa.

Meidän lasten mielestä äiti ansaitsi hyvät, hienot, kunnon juhlat. Sanoin äidille, että nyt kutsutaan kaikki, jotka sinä haluat omiin juhliisi pyytää. Nämä saattavat olla viimeiset juhlat, joissa  jaksaa iloita ja nauttia. Ja jotka me vielä kykenemme hyvin järjestämään. Päätimme pitää juhlat kahdessa erässä. Päivällä oma porukka ja illalla sukua, ystäviä ja tuttavia.

Isosiskoni päävastuulla oli suunnittelu, koristelut, kattaukset ja leipomuksia. Pikkusiskoni huolehti äidin stailaamisesta (asut, kengät, kampaus), isän tarpeista, ohjelmasta, vieraiden kutsumisesta sekä kaikesta tuhannesta pikkuasiasta. Hän ehti myös leipoa ja miettiä monet erikoisruokavaliot. Minä olin mukana, minkä töiltäni ehdin. Liinoitin pöytiä, tein kattauksia ja auttelin parhaan taitoni mukaan. 

Tällä kerralla meillä oli reippaita nuoria tyttöjä auttamassa ja mahdollistamassa pöytiin tarjoilua. Saimme myös itse olla vieraana päiväjuhlassa omien sisaruksiemme ja perheidemme seurassa.

Oli palkitsevaa nähdä äiti niin onnellisena ikiomana kuningatar- päivänään. Äiti hehkui tyytyväisyyttä. Monesti tietysti liikutuksen kyyneleet silmissään. Toivon, että äiti elää näillä muistoilla pitkään. Muistelee ihanaa päiväänsä ja saa voimaa arkeen.

Katse kuluneeseen kesään

Jo perinteeksi muodostunut maalauskurssi Jämsässä, Svetlaana Ruohon opastuksessa, kuuluu minun kesän ohjelmaan. Nautin siellä viehättävästä ympäristöstä ja innostavasta opetuksesta. Iltateekin maistuu maalailun lomassa, kunhan malttaa pitää hetken taukoa.
Muuramenharjun maisemat ihastuttavat aamu- tai iltalenkillä. Pidän erityisesti tästä koivikosta.
Eräänä iltana näin hämmästyttävän näyn, kun isäntä kävelytti hevostaan järvessä. Hieraisin silmiäni, että onko tämä edes totta. Siinä se parivaljakko käveli edestakaisin aika kaukana rannasta. Järvi on matalaa hiekkapohjaa. Tapahtuma oli niin erikoinen, että jäi kyllä minun mieleen. Kannatti sinä iltana pienestä väsymyksestä huolimatta laittaa lenkkarit jalkaan.
Ja saarihan se on tärkeä paikka meille. Siellä on mukavaa puuhastella ja irrottautua arjesta. Viihdymme siellä nykyään erittäin hyvin, saunotaan ja uidaan. Viimeksi keräsin kanttarelleja ja ajattelin, että tämä on meille kyllä kuin taivas!
Haaveilin mökin maalaamisesta valkoiseksi ja nyt olen aloittanut sen projektin pikkuhiljaa. Maalasin ensin yhden tuvan seinän, makuuhuoneen ja eteisen. Luultavasti seuraavana vuorossa on tuvan katto. Mökin ilme kirkastuu ja raikastuu. Tulee vähän uutta ilmettä vanhaan mökkeröiseen.

Kävimme Turussa pienellä minilomalla. Minulla kun ei ole kesälomia, niin pitää välillä aina irrottautua ja pistäytyä mukavissa paikoissa. Vuokrattiin airbnb-asunto melkein Turun keskustasta ja liikuttiin kävellen pari päivää. Voi miten ihanaa oli kulkea Aurajoen rantaa...
Kävimme Ukkopekka- höyrylaivalla Naantalissa. Päivä oli sateinen, mutta ei se menoa haitannut. Kiertelimme Naantalia pari tuntia ja palasimme takaisin Turkuun. Me ei tilattu ruokaa etukäteen laivalle ja se kyllä jäi harmittamaan. Ruoka olisi ollut edullista ja herkullista. Suosittelen!
Mustikkaretki kuuluu kesään ja kipeä selkä!