Muutokset möksällä

Tässä se nyt on! Ei ihan alkuperäinen mökki, mutta melkein. Tähän kuvaan mennessä oli jo ruokapöydän paikkaa vaihdettu. Harmittaa, kun en  tajunnut valokuvata mökkiä omistajainvaihdoksen yhteydessä. Olisi tullut ikuistettua koko suvun muistama mökki sisustuksineen. 
Parvisängyn paikalle tuli mökkikeittiö ja vanhan "keittiönurkkauksen" (eli pöydän) paikalle laitettiin levitettävä vuodesohva. Vuodepaikat vähenivät yhdellä, mutta tilalle saatiin paikkoja istumiseen ja löhöilyyn. Keittiöstä olen erittäin onnellinen. Vesi kannetaan edelleen järvestä, mutta tiskipöydässä voi pestä astiat ja vesi menee paksua putkea pitkin ulos. Luksusta entiseen!
Tämä, usko tai älä, oli meidän keittiö. Järjestelin tätäkin parhaani mukaan, mutta eipä se siltä näytä. Edellinen kokki pärjäsi hyvin muutamalla avohyllyllä, mutta vaikka olen samaa sukua, olen aivan eri maata. Minä taidan olla sellainen huushollaaja... keittelen, paistelen, teen salaatteja ja panostan tarjoiluun. Keittiö on minulle kodin sydän. Tai mökin.
Ja tämä nurkkaus. Voi sentään! Olin yrittänyt kohentaa ja laittaa astioille ja muille tavaroille paikkoja epätoivoisesti. Kun mökissä on nyt monta omistajaa ja vielä enemmän käyttäjiä, kaiken on toimittava. Kaikelle on oltava paikka ja kaikki on laitettava paikalleen. Tästä nurkasta tuli tällainen.
Tuolit saatiin kahvipaketeilla melkein naapurista. Pesin tekstiilipesurilla ja ostin pyöreän juuttimaton tuolin alle. Tuoli on upottavan pehmeä ja sillä voi vaikka vähän pyöriä aikansa kuluksi.
Takka on ollut melkeinpä suloisen kauhea. En kuitenkaan halunnut jättää sitä alkuperäiseksi. Ostin Horna-maalin talvella jo valmiiksi ja aloin odotella lämpimiä kelejä. Luulin, että joudun maalaamaan moneen kertaan, mutta maali nappasikin hyvin kiinni ja peitti jo kahdella kerralla.
Mitäs pidätte? Uuttahan maalilla ei saa, mutta kyllä ilme kirkastui kovasti. Uuninluukun halusin jättää vanhan näköiseksi. Minusta se sopii hyvin tähän muutenkin niin rosoiseen tyyliin. Nyt on kiva poltella takassa tulta ja reunoilla kynttilöitä.
Tästä postauksesta tulee valtavan pitkä, mutta ajattelin näyttää nyt koko urakan alusta loppuun. Vaikka paikat on saatu nyt välttävään kuntoon, uusia ideoita saattaa syntyä matkan varrella. Yksi iso haave minulla on, mikä muuttaa kaiken ihan erinäköiseksi. Arvaat jo varmaan... haluan maalata katot ja seinät valkoiseksi ja lattiat kiiltävän, vaalean harmaaksi. Varovasti jo ilmaisin ajatukseni, joka sai kyllä vihreetä valoa. Kuvassa yllä, on entinen makuuhuone ja surkea 120 cm levitettävä laveri, 160cm leveällä vaahtomuovipatjalla.
Makuuhuoneeseen saatiin tukeva parisänky ja meidän sängyn patjat. Itselle ostettiin uudet, vähän pehmeämmät patjat. Viime yönä testattiin "uusi" sänky ja hyvät unethan siinä sai. Ei tarvinnut pelätä, että vierähtää patjan pettäessä lattialle. Eikä kuunnella sängyn natinaa vieruskaverin kääntyillessä.
Eteinen siistiytyi kaapilla, johon mahtuu hengarivaatteet ja kaikki mökkeröisen työkalut. Kirveet ja sahat löytyvät kaapin alta. Nyt tuntuu, että kaikki on esitelty, ainakin sisäpuolelta. Saunaa on vain siivottu ja edustaa vähän ehostettu. Joskus, jos porukka innostuu terassin tekemisestä, saadaan erittäin toimiva ja viihtyisä, vaatimaton möksä. Ja sehän riittää. Paljoa ei tarvitse ympärille, että saa läheisensä ja omat akkunsa ladattua.
Eilisillan auringonlaskuun on hyvä päättää tällä erää. Nuorimmat tyttäret soutelivat yhdentoista aikaan ja minä nappailin kuvia avoimesta keittiön ikkunasta. Onnellisuus on pieniä hetkiä. 

Kesähessu

Tovi on vierähtänyt viime postauksestani. Oikeastaan olen unohtanut koko blogini ja nyt yhtäkkiä tuli mieleen, että voisin yrittää herättää sitä henkiin. Olen touhunnut aikalailla taas muita juttuja. Töitä on ollut entiseen malliin, vaikka korona on vaikuttanut monien elämään. Minulla muutamat peruuttivat siivousaikoja, mutta toiset taas lisäsivät, koska perheet ovat etäilleet kotona.
Olen seuraillut Toria ahkerasti ja tehnyt hankintoja mökille. Heti ensimmäisten jäiden liikahtamisien jälkeen, olemme ravanneet saaressa taukoamatta. Saareen on soudettu vuodesohva, keittiön ylä-ja alakaapit, pari kaappia, pari nojatuolia ja älytön määrä kaikenlaista pientä tarpeellista. Olemme pikkuhiljaa väkertäneet paikkoja kuntoon. Vaikka olemme tehneet hiki päässä hommia, työ on ollut niin mieleistä, ettei ole tullut vaivoja laskettua. Välillä mustelmista ja käsien puutumisesta on huomannut, että on sitä vähän touhuttu.
Tekisi mieli laittaa kuvia uudistuneesta ilmeestä, mutta maltan vielä. Menemme perjantaina yöksi mökille ja nappailen sitten "sillä silmällä" kuvia. Tosin kännykkäni kamera on aivan surkea, joka laimentaa hieman kuvausintoani. Pari kuvaa minusta tässä postauksessa onkin otettu tyttäreni toimesta. Jostain syystä en vain ole jaksanut miettiä ja tutkia uuden kännykän hankkimista. Parempi vaan märehtiä vanhan huonoutta, kuin tehdä asialle jotakin...
          Seuraavassa postauksessa ennen ja jälkeen kuvat. Ihanaa kesän alkua kaikille!