Meillä alkoi joulu nyt!

Olenko jouluihminen? Joo, olen ja en. Tykkään laittaa joulua ja laitankin kaiken valmiiksi hyvissä ajoin. Viime vuonna ostin alennusmyynnistä kaikki uudet joulukoristeet. Mieheni hankki meille uuden joulukuusenkin, koska olin kuulemma tarpeeksi kauan valittanut entisestä...

Mutta en pidä kiireestä enkä hössötyksestä. En halua stressaantua joulun aikaan. Koristelen kodin, siivoan normaalisti, leivon vähän makeaa ja suolaista, mutta ostan laatikot valmiina. Meidän joulu on simppeli.

 Nautitaan tunnelmasta, kynttilöistä, yhdessäolosta, ulkoilusta. Kuunnellaan joululauluja, luetaan kirjoja ja pukeudutaan lämpöisiin uniasuihin. Löhöillään koko vuoden edestä! Mutta meidän joulu loppuu yhtä nopeasti kuin alkaa. Heti Tapaninpäivän jälkeen kaipaan valoa, tyhjyyttä ja raikkautta. Ja niin meidän koristeet lentävät pahvilaatikkoon.

Käsintehtyä joulupakettiin

Anoppi toivoi pehmeitä unisukkia ja pyysi minua neulomaan itselleen sellaiset. Minähän vallan innostuin ja neuloin yllätysvauhtia pitkät ja lämpimät sukat. Uskallan paljastaa joulupaketin sisällön, koska anopillani ei ole tietokonetta, eikä hän siis lue blogeja. Hän tuskin odottaa sukkia vielä jouluksi...

Joulunaluskiirusta

Ei uskois... nämä ruusut ovat kestäneet jo kaksi viikonloppua. Ja hehkuvat edelleen. En ole koskaan sattunut saamaan kaupasta yhtä tuoreita ja kestäviä ruusuja.

Tonttu on ollut ahkerana ja puuhannut pieniä joulumuistamisia. Ja maistamisia.

Pyjamabanskut

Tein tyttären 19- vuotis syntymäpäiväksi suklaakinuski kakun. Lauantaina hän halusi järjestää ystävilleen nostalgiset pyjamabileet... niin kuin lapsena. Olohuone muuttui vaaleanpunaiseksi jättisängyksi.

 

 

Hiljaisuuden hetki tähtitaivaan alla

 Siskoni kutsui läheiset ihmiset juhlistamaan hänen syntymäpäiväänsä viikonloppuna. Ilta oli huikea! Nautimme herkkuja silmin, korvin ja makuaistein. Meidät johdatettiin hiljaisuuteen rentoutuksen avulla. Kävelimme saunaan tähtitaivaan alla kuunsiltaa pitkin. Saunoimme hiljaisuudessa, rentouduimme ja saimme lopuksi nauttia upeasta pianomusiikista ja laulusta.

Siskoltani olen aiemmin saanut verhot kirpputorille. Mieleeni juolahti kuitenkin käyttää kangas hyödyksi ja tein siitä essun itselleni. Tyttäreni ompeli tyynyt huoneeseensa ja pienen pussukan.

Kuppikakut

Meillä on tapana, että neulekerho Kerttuihin viedään emännälle keksipaketti. Minulla ei nyt sattuneesta syystä ollut sitä keksipakettia (oltiin syöty se), niin ajattelin pyöräyttää trendikkäät kuppikakut.

En ole aikaisemmin tehnyt kuppikakkuja, joten ostin anoppilassa käydessämme inspiraatio-kirjan. Siitä hain vähän ideaa ja innostusta.

Muffinsit tein hyväksi koetulla ohjeella, joka on teipattu keittiönkaapin oven sisäpuolelle. Suklaata en sekoittanut taikinaan, vaan laitoin lusikallisen taikinaa muffisivuokaan, suklaanpalasia, taikinaa ja päälle vielä suklaata. Päälle tein kuorrutteen. 175g maustamatonta tuorejuustoa, 115g voita, 350g tomusokeria, 1 rkl siivilöityä mans.hilloa ja pun. elintarvikeväriä. Tuorejuusto ja voi sekoitetaan lastalla. Siihen sekoitetaan tomusokeri (käytin sähkövatkainta). Seos jaetaan kahteen kulhoon. Toiseen laitetaan hillo ja toiseen elintarvikeväri. Seosten annetaan kylmettyä jääkaapissa puoli tuntia. Sen jälkeen kuorrutteita lusikoidaan vuorotellen isoon pursotinpussiin, jossa on tähtitylla. Sitten vaan pursotellaan kuppikakkujen päälle.

Siperian tee

Innostuin Keskisuomalaisesta kokeilemaan vuorenkilpijuomaa. Lehti sai minut vakuuttuneeksi "teen" piristävistä vaikutuksista. Juomaa on kuulemma käytetty iät ja ajat idässä vuoristossa ja muissa ankarissa oloissa. Hiirikokeissa vettä nauttineet hiiret jaksoivat uida 500 sekuntia. Uutetta saaneet hiiret uivat 1100 sekuntia. Myös tutkijan vaimo oli havainnut juoman parantavan liikuntasuorituksia, aluksi jopa liikaa. Energiaa oli niin, että "tuntui että räjähtää". Päätin siis, tyttäreni kanssa, iltamyöhällä hiipiä napsimaan vadillisen ruskehtuneita vuorenkilpiä.

Pesin lehdet hyvin, kuivasin pyyheliinaan ja asettelin uunipelleille. Lämmitin uunin 35-40 asteeseen, laitoin kaikki viisi peltiä uuniin, luukun raolleen ja annoin kuivua yön yli. Aluksi kääntelin lehtiä, jotta pääsivät kuivumaan tasaisesti. Seuraavana päivänä hienonsin rapeat lehdet.

Otin jauhetta kaksi ruokalusikallista ja kolme desiä vettä. Keitin seosta kymmenen minuuttia. Annoin liemen seistä puoli vuorokautta ja siivilöin uutteen pariin kertaan. Juomaan laitoin kolme teelusikallista uutetta ja desilitran vettä. Aamulla nautimme mieheni kanssa ihmejuomaa. Hän lähti salille toivorikkaana, minä jäin kotiin odottelemaan vaikutuksia. En tiedä johtuuko juomasta vai mistä, mutta järjestelin kaikki koruni, jota en ole vuosiin tehnyt... Uskon teen ihmeelliseen voimaan!