Hyvästi kipsi!

Olen ollut hissukseen kipsin poiston jälkeen. On ollut toipumista ja tottumista taas työntouhuun. Ei ole oikein ollut kirjoittamisen aihetta eikä innostusta. Jotenkin käynnistysvaikeuksia ja väsymystä. Luulin, että kun kipsi poistetaan jalasta, se on terve. Ei muuta kuin normaalia kävelyä opettelemaan. Mutta. Jalka onkin ollut turvoksissa, kipeä ja jäykkä kuin isoisän lonkka talviaamuna.

Onneksi joulun odotus on saanut vähän mieltäni piristymään. Laittelin jo marraskuun puolella jouluvaloja ja koristeita. Perinteisesti ostan joka joulu jonkun uuden koristeen ja tällä kerralla haksahdin pieniin valkoisiin taloihin, joulupalloihin ja nauhaan. Oli kiva laittaa koti jouluiseksi tyttären 25-vuotissynttäreiden kunniaksi, jolloin vietimme samalla myös vähän pikkujouluja.

Vietin ystäväni kanssa tapas-iltaa eräänä perjantaina ja innostuin itsekin kokeilemaan tapas-tarjoilua. Selailin netistä meille sopivia pikkupurtavia ja leivoin, paistelin ja asettelin "sormisyötävät" tarjolle.

Tein juustoisia suolapaloja, sienitäytteisiä pasteijoita, peruna-sipulimunakasta, erilaisia lastuja tonnikala-, lohi- ja vuohenjuustotäytteellä. Oli broileripäällysteisiä bruschettoja ja texmex-lihapullia.

Napostelun ohessa oli mukava pelata Kerro minulle- perhevisaa. Oli hauskaa kuulla jokaisesta pelaajasta jotakin uutta ja kuulla, mitä he muistavat esim vanhemmistaan tai isovanhemmistaan. Naurua riitti, kun äidin syntymäpaikka ei muistunut mieleen eikä ollut hajuakaan isovanhempien syntymäajoista. Porukka oli pihalla kuin puutarhaletku!