Nuorin tyttäremme oli viettämässä meillä viikonloppua pikku-Lilon kanssa ja houkuttelin heidät kävelyretkelle lähiympäristöömme. Ajattelimme kiertää luontopolkua pennun ehdoilla. Lenkki oli hänen ensimmäinen kosketus pihapiiriä kauemmaksi rokotusten jälkeen.
Lilo kipitteli innoissaan kapeaa polkua kintereillämme, eikä ollut moksiskaan pakkasesta. Me ihailimme luontoa auringonpaisteessa ja kuuntelimme lintujen viserrystä.
Upea tuo ensimmäinen kuva! Nyt onkin ollut todella kaunista ♥
VastaaPoistaKiitos, luonto oli kohdillaan!
PoistaKauniit pakkaskuvat. Tulee ihan kylmä niitä katsellessa. Hyrrr!! Ja suloinen pentu <3 Etpä sinäkään hassummalta näytä ;) Kiva pipo ja huiviyhdistelmä. Oikeasti sinä olet aina niin kuvauksellinen, jo lapsesta asti.
VastaaPoistaHöpsistä pussiin, mutta kiitos mieltä lämmittävistä kommenteista! Sattumalta satuttiin Lilon kanssa sävysävyyn, vaikka ei edes ajateltu mitään yhteiskuvia. Joskus kaikki vaan tapahtuu... Itse olen kriittinen omista kuvistani, mutta vanhemmiten alkanut vaan hyväksymään. Ja omien tyttärien avustuksella oppinut luontevampaan poseraamiseen.
VastaaPoistaLuonto on niin ihanan, niin loputtoman ihana. Nyt kun vielä tulisi aurinkoisia päiviä, että pääsisi koirien ja kameran kanssa ulkoilemaan ja ikuistamaan kaunista aurinkoista talvimaisemaa :) ♥
VastaaPoistaIhan totta! Toiveesi on toteutunut ja olemme saaneet nauttia auringonpaisteesta.
PoistaKiitos siskoseni mukavasta blogista! Odotan postausta hiihtoretkeltäsi
VastaaPoistaKiva, kun piipahtelet täällä. Nyt saat postauksen aiheesta....
Poista