Yhtä juhlaa

Yleensä järjestelen juhlia muille, tällä kertaa itselleni. Päätin kutsua lähimpiä kotiini kahville varsinaisena syntymäpäivänä. Mietin kovasti, millaiset juhlat ovat eniten minunlaiseni. Heti tuli mieleeni, että haluan rennot, yllätykselliset ja kierrätysajatusta henkivät. Keräsin kirpputoreilta paljon erilaisia kahvikuppeja. Hauskin osuus minulle oli keksiä luonnehdintoja tietynlaisen kupin valitsijasta.
Halusin tarjota kutsuillani pikkuruisia leivonnaisia. Niitä varten askartelin mieheni kanssa tarjoilutornin. Hankin kirpputoreilta lautasia, rautakaupasta kierretankoa, muttereita ja siipimuttereita. Porasimme lautasiin reiät keskelle ja kokosimme koko hökötyksen. Tilasin kukka-asetelman Ruusupuusta.
Tarjosin kahvimuroleivoksia, minijuhlaleivokset, mustikkatortut, kirsikkaleivokset, suklaakuppikakut, pikkuleivät, macaronit, poropiirakat, saaristolais- ja hapanleivät kinkulla ja lohella. Ohjeet otin pääasiassa Kuppikakut- ja Minileivonnaiset- kirjoista. Reseptejä tulee myöhemmissä postauksissani.
Olin onnellinen ihanasta illasta. Siskoni ja Kerttu-kerhoystäväni lauloivat ja soittivat, vanhempani pitivät puhetta ja siskon tyttö soitti sähköpianolla kaunista taustamusiikkia. Myös minun omat tyttäreni lauloivat ja säestivät itseään kitaralla. Kiitos kaikille jotka osallistuivat Italian matkaan, jotka kahvittelivat meillä, muistamisista ja onnitteluista. Olen ikuisesti kiitollinen, että teimme yhdessä matkan ja juhlimme vanhenemistani. Tulen muistamaan tämän hetken ikuisesti!

Pitkälle ajautuneessa keski-iässä antaa arvon vain rakkaudelle ja ystävyydelle, jotka vuodet ovat lämmittäneet. Oppii maistelemaan elämää niin kuin kallisarvoista leipää pitkinä nälkävuosina ja on vähästä kylläinen – vähän on paljon, juuri se elämän todellisuus, joka on välttämätön, jota ilman ei tule toimeen ja joka on opittava tuntemaan. Aika ja ikä tuovat tullessaan ajan ilmeen, joka on rauhallinen.
(Tyyne Saastamoinen)

5 kommenttia

  1. Ihana idea erriparikupit ja nuo luonnehdinnat siellä alla! Rento meininki syntymäpäivillä onkin parasta, eihän me normaalioloissakaan tökötetä kuin tikku-ukot. Onnea!

    VastaaPoista
  2. Onnea hurjasti !
    Kerrankin joku uskaltaa olla "oma itsensä" 50v. kattausta myöten :):):)
    Nuo 50v.piparit mainiot.

    VastaaPoista
  3. Kerta kaikkiaan upea kaffipöytä! Tällaista lukee ja katselee mielellään :) Myöhästyneet onnittelut minultakin!

    VastaaPoista