Jälleennäkemisen riemua

Olimme eilen tytärtämme vastassa Helsinki-Vantaan kentällä. Tunnelma oli odottava, jännittynyt ja äärettömän herkkä. Itku oli kaikilla herkässä. Matka oli mennyt hyvin ja kotiin saatiin todella tyytyväinen ja onnellinen tyttö. Kotona häntä odotti yllätys. Olimme pyytäneet tyttären ystävät kotiimme. Voi sitä kiljunnan ja riemun määrää.
 Tänään söimme yhdessä juhlapäivällisen tyttäremme  kotiinpaluun kunniaksi. Voiko olla suurempaa juhlaa...
  1. Voi miten ihnaa..onnellista kotiinpaluuta tyttärellesi.
    Kyllä kolme kuukautta on jo pitkä aika, molemmille osapuolille, siinä kerkeää jo ikävä tulemaan.

    Mukavaa viikon alkua sulle.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Tuija ! Ikävä on hyvä kokemus puolin ja toisin...

    VastaaPoista
  3. Ihanaa saada lapsi kotiin! Hienosti olit laittanut kaikki valmiiksi. Mä olen esikoisen kanssa jo tottunut pitkin taukoihin näkemisessä, kun sillä se oma perhekin jo on. Mutta nuorempia on välillä ikävä jo kesken työpäivän :) Ai niin, vielä kiitos Lapanen-postauksesta. Mä täällä sain vihdoin ja viimein peukalokiilan tehtyä. Pitää opetella tumpuntekotaidot, jos oma äiti (vielä virkeä 74v)ei yhtäkkiä niitä tekisikään :)

    VastaaPoista
  4. Niin ihanan herkkiä kuvia ja tekstiä että kyyneleen sait minullekin silmään...
    Kivan yllätyksen olitte järjestäneet!

    VastaaPoista
  5. Tippa linssissä täällä, eli kyynel vierähti silmäkulmaan... Terveisiä!

    VastaaPoista
  6. Kiitos kaikille ihanista kommenteista !

    VastaaPoista