Mollatehdas

En ole koskaan kertonut teille ompelutaustastani. Nykyään korjailen rikkimenneitä legginsejä ja toppeja. Monesti haikeana katson ompelukonettani ja odotan innostuksen syttymistä. Lohdutan kuitenkin itseäni, että aika aikaansa kutakin. Nyt on muiden juttujen vuoro. Joskus ehkä vielä ompelenkin... Ensimmäiset mollani tein 19-vuotiaana. Näytin tytöilleni kuvaa ja sain hämmästyneitä kommentteja " hei, miten sulla on menny? " Ihmettelin kyllä itsekin, näin jälkeenpäin.
Mollainnostus syttyi uudelleen 24-vuotiaana. Tein arviolta sata mollaa, joita lahjoittelin ja myin edelleen. Itselleni ei jäänyt yhtään mollaa. Eikä meidän lapsille ole siunaantunut ainuttakaan. Kun omat lapset olivat pieniä, minulla taisi olla muuta puuhaa...

Jatkossa tulette näkemään roolivaatteita, joita olen ommellut omille lapsilleni. Mutta se tapahtunee joskus tulevaisuudessa...
  1. Mollat ovat valloittavan ihania!
    Olen jo pitkään haikaillut oman ompeluinnostukseni perään. Tai no, intoa olisi, mutta kunnollinen työhuone puuttuu. Ruokapöydälle ompelusten levittäminen on turhauttavaa. Ei jaksaisi joka kerta koota hommia kasalle ja aloittaa alusta. :D

    Hiustyylisi tuossa ylimmässä kuvassa on juuri sama kuin minulla rippikuvassa. Voi aikoja!
    Ihanaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista