Viha-rakkaussuhde

Meillä ei ole vuosiin ollut viherkasveja kotona. Olen niin onneton viherpeukalo, ettei ole toista. Kasvit viihtyvät hetken, kunnes kuolevat kuivuuteen tai homehtuvat märkyyteen. Ja multa on pinnasta aina homeessa, joka erityisesti inhottaa minua. Alkukesästä kävin siskoni luona Vesilahdella ja innostuin todenteolla vesiviljelystä. Päätin urheasti tarttua tähän viimeiseen oljenkorteen saada meillekin vihreyttä ja elävyyttä kotiin. Ostin Viherlandiasta astian, hydrosoraa, vesimittarin, kasvin ja lannoitetta.
Pesin hydrosoran ohjeistuksen mukaan. Rapsuttelin kasvista varovasti mullat pois ja huuhdoin vielä juuret. Laitoin vesimittarin astian pohjalle ja soraa vähän päälle. Mies piti kasvia paikoillaan ja laittelin varovasti soran kasvin ympärille.
Vesiviljelyssä käytetään lannoitusainetta, jota laitetaan 3-4 kuukauden välein. Lannoite ripotellaan soran päälle ja vesi huuhtoo sen sitten juurille.
 Kasvia kastellaan mittarin osoittamaan määrään, mutta annetaan välillä vähän kuivahtaa, jotta juuret saavat happea. Ruukun pintaan voi laittaa koristekiviä tai normisoraa. Nyt jään jännityksellä odottamaan, onnistuisinko vihdoinkin!
  1. Minusta tuo vasta kuullostaa vaikealta...:)
    Edellisessä postauksessasi kerroit, että olet tyytyväinen parvekkeehesi...minulla suuri piha vaihtui juuri pieneen rivitalopihaan...siis todella pieneen. Aluksi olin kauhuissani, kun mies alkoi talon myyntiä ehdotella, mutta nyt voin näin, noin neljän kuukauden kokemuksella sanoa, että tykkään!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaa tosiaan kuulostaa vaikealta, mutta enää minun ei tarvitse kuin lisätä vettä joskus kukilleni ja lannoitetta 3-4 kertaa vuodessa!
      Mekin olemme olleet tosi tyytyväisiä asumismuotoomme. Aivan riittävästi löytyy puuhaa ilman pihojakin...

      Poista