Tuolin verhoilua

Tartuin taas niin hulluun hommaan, että itseänikin naurattaa. Tyttäreni osti kirpparilta tuolin itselleen ja pyysi, että ompelisin tuoliin päällisen. Näytänkö verhoilijalta? No en todellakaan, mutta "mitäpä sitä ei osaisi"- asenteeni hyppäsi taas päälle. Nyt sain onneksi sisareltani kullan arvoiset vinkit (hänellä on verhoilijakoulutus) ja postipaketin vielä vanua ja vyötä perään. Vaihdoin runkoon uuden vaahtomuovin meidän vieraspatjasta. Kiinnittelin vyöt istuinosaan tiukasti niittailen. Ja ihmettelin itsekseni, kuinka minä aina löydän itseni tällaisista hommista, joista minulla ei ole hajuakaan! Vöiden kiinnittämisen jälkeen kiinnitin vanun patjapehmusteen päälle. Sitten alkoi pelottavin vaihe, nimittäin kankaan kiinnitys. Niittaamalla sekin onnistui ja lopuksi piilo-ompeleilla kiinni. Piilo-ompeleet piti myöskin opetella. Lopputulos on koulutukseen ja taitoihin nähden tyydyttävä. Toivon kuitenkin, että tyttäreni peittelee tuolin hyvin huovalla...jotta pysyy valkoisena!