Työniloa!

 Joskus tuntuu, että viikonloput ovat liian samanlaisia koiranulkoilutuksineen, hiihtolenkkeineen, saunomisineen ja huilailuineen. Halusin vähän vaihtelua ja vinkkasin veljelle talkoomahdollisuudesta. Heidän remonttikodissaan vieraillessamme, kävi vähän sääliksi työn määrä. Veli tekee remppaa kahdestaan vaimonsa kanssa ja pinta-alaa on lievästi sanottuna paljon. Laitoin facebookiin kutsuntapaista kommenttia ja leivoin pari pellillistä talkoopitsaa.Sain mieheni innostumaan mukaan leikkiin ja lähdimme viettämään lauantaipäivää iloisesti. Luulen,että itselle sai parhaimman mielen!

                                   

Kympillä

Ihana tunne, kun suksi pitää ja luistaa. Olen tahkonnut monet kerrat lipsuvilla suksilla ja ihmetellyt omaa rapakuntoa. Hiihtäminen ei ole oikein maistunut... työlästä hommaa. Mutta nyt, ai miten hauskaa!                                                             Maisemaa ei voi moittia...

Ilmoitusasiaa...

Harvoin kaupasta löytyy sisustukseen sopivaa ilmoitustaulua. Tyttären toivomuksesta tein hänelle sellaisen. Voin kertoa vaihe vaiheelta, kuinka kaikki käy.Kehykseksi käy mikä taulunkehys tahansa.Tässä tapauksessa maalasin Ikean mustan muovikehyksen spray-maalilla valkoiseksi. Ostin Etolasta retkipatjan ja Eurokankaasta fleece- ja lakanakankaan palasen.
Leikkasin tarvikkeet kehyksen malliseksi ja asettelin uloimmaksi puuvillakankaan, sen alle fleecen ja pohjalle solumuovin. Pingotin kankaat paikoilleen ja kiinnitin kehyksen kiinnittimillä. Sen jälkeen kiinnitin kankaan niittaamalla. Tässä on lopputulos tyttären seinällä. Kohta se täyttyy tärkeillä lippusilla ja lappusilla.

Lihapiirakka Leenan tapaan

Meidän perheelle pitää yleensä ainakin uutenavuotena leipoa rehellisiä lihapiirakoita. Tänä vuonna ne jäi leipomatta ja ajattelin korjata virheen.Näillä piirakoilla on se taika, että ne saa kuulemma perheen onnelliseksi. Aika paljon sanottu ja hyvä, jos näin helpolla homma toimii. Kokeilkaa siis lihapiirakoita! Aloitin täytteen tekemisellä. Ruskistin jauhelihan ja sipulin. Lisäsin siihen tähteeksi jääneen riisin ja maustoin suolalla ja pippurilla. Tein normaalin vehnätaikinan (5dl vettä). Annoin taikinan kohota ja täytteen jäähtyä. Kaulin koko taikinan tupperin leivonta-alustan kokoiseksi. Laitoin täytettä reilun ruokalusikallisen, taitoin ja otin piirakkamuotilla puolikuun mallisia piirakoita. Paistoin piirakat rypsiöljyssä. Vaikka lihapiirakat eivät ole maailman terveellisimpiä, luulen, että itsetekemät ovat kuitenkin parempia, kuin tehdasvalmisteiset.

Parempi antaa vai saada?

Miehelläni on mukava tapa pitää kauppareissuilla silmät ja korvat auki. Hän osaa napata vihjeet ilman vihjeitä. Olen monesti yllättynyt, että saan sellaista mitä en ole osannut edes toivoa ja kuitenkin olen halunnut sellaista... Se on erityistaito! Ennen joulua kiertelimme kaupassa ja etsin siskolleni joululahjaa (itse olen huono lahja-asioissa) ja satuin hypistelemään jo aiemminkin salaa ihailemaani jalallista tarjotinta. Ostin kuitenkin toisen lahjan siskolleni. Sain itse tarjottimen, johon joulun jälkeen ostin kupposet, jotka ovat meidän jokapäiväisessä käytössä. Kyllä pieni lahja saa ison ilon! Nyt päätän panostaa enemmän oikean lahjan miettimiseen ja antamiseen. Kuinka osaisin havaita kaikki pienet vihjeet ja kuulla toiveet? On siinä minulla paljon opeteltavaa...Lahjan ei mielestäni tarvitse olla kallis eikä lahjoja tarvitse olla paljon. Minusta pääasia on antajan ajatuksella, oli lahja ostettua tai itsetehtyä. Usein yritän luoda kauniit puitteet ja tehdä juhlasta juhlantuntuisen. Siihen ei tarvita suurta rahaa. Panostan kattauksiin, tarjottaviin ja juhlavaan tunnelmaan. Riittääkö se muille ?

Elä omaa elämääsi, älä muiden

Tämä kirjan motto, on pistänyt minut miettimään. Luin kirjaa aluksi huolettomasti. Ajattelin, että tämä nyt on tällaista diipadaapaa. Loppua kohden tajuntaani alkoi iskostua ajatuksia, joita haluan jakaa.
 - Pukeudu kuten haluat. Pahin tyylimoka on pukea ylle vaate, jossa ei viihdy. Klassinen moka on myös täyttää vaatekaappi vaatteilla, jotka mahtuvat "sitten kun olet laihtunut viisi kiloa". Kaupasta kannattaa hankkia ainoastaan vaatteita, joita rakastaa- jätä hyllyyn kaikki ihan kiva....
 - Jos olet leipiintynyt työpaikkaasi tai alaasi, älä juutu marisemaan, vaan ryhdy toimiin. Jos jokin alkaa vaivata sinua, se on totta. Ole rohkea, älä uhkarohkea. Yksinkertaisin tapa selvittää, kuinka paljon tarvitset muutosta, on aivan yksinkertaisesti listata plussat ja miinukset, jotka muutoksesta aiheutuvat...
 - Keskimäärin työssä käyvän aikuisen elämä koostuu kolmesta kahdeksan tunnin blokista: kahdeksan tunnin työpäivästä, kahdeksan tunnin yöunista ja kahdeksan tunnin vapaa-aikaviipaleesta, jonka aikana sinun ja perheesi pitää suoriutua myös kotitöistä. Jos taloudessasi asuu muita, työt tietenkin jaetaan. Ihmettelen naisia, jotka valittavat sitä, etteivät heidän puolisonsa osallistu kotitöihin. On sietämätöntä ja kertakaikkisen väärin elää epätasa-arvoisessa suhteessa. Kenelläkään ei ole oikeutta täysihoitopaikkaan omassa kodissaan. Älä siis alistu sellaiseen. Missään ei ole lakia tai määräystä, jonka mukaan sinun pitäisi tehdä kaikki kotityöt. Ellette sitten jostain järkevästä syystä (esimerkiksi puolison kooma) toisin sovi. Tiedän, että moni ajattelee, ettei kotitöitä välttelevän puolison muuttaminen ole helppoa. Ei olekaan. Se on mahdotonta. Sinun tehtäväsi onkin jatkaa elämää sellaisena kuin sinä sen haluat. Ellei puolisosi osallistu, sinun on tehtävä isompia ratkaisuja...
Pitäisiköhän lukea kirja uudelleen?